6

Beavddi alde lievddistedje duoldi varas márffit. Viellja dohppii dokki ovddemus, geigii oappá guvlui ja boagustii.

– Hušš! Heahpan eret láhttemis!

Eadni lei jođán šiggulit go ipmirdii maid lunta lei heaimmisteame.

Oabbá veahá heahpanii, muhto ribahii goitge skužistit.

– Ja don Sánne, rájat eret telefovnna boradettiin!

Oabbá dohppii beavddi alde telefovnna mii lei vuot rigeregoahtán. Geahčestii vel sihkarvuođa dihte ahte lei báhtter, iige diehtu, ovdalgo nahkehii dan buksalummii.

– Áhčči. Leat go gullan? Mii oažžut áibbas ođđa crossabána.

– Nugo?

Áhčči ii beroštan namuhan veara olu, muhto jearahalai vai bárdni beassá muitalit.

– Dat galgá leat liikká stuoris go logi spábbačiekčanšilju oktiibuot, ja boahtá leat oalle lahka min, dás gávpoga ja min viesuid gaskkas. Dat leat juo mannan vahku álgán njáskat ja jalget, ja go diesa dan ceggejit, de han ii leat go moadde kilomehtera dás dohko, nu ahte mun sáhtán ieš vuodjit dás njuolga dohko, ja …

Áhčči luoitilii čielgedávtti maid lei sohpame.

– Gokko?

Dál son beroštii duođas.

– Na dákko gávpoga ja min viesuid gaskkas, sullii njeallje kilomehtera goappásge eret.

– Ja maid logat … logi spábbačiekčanšilju stuoru … álgán juo roggat??

– Juo.

Min cealkámuš, sii han lohpidedje vuordit.

Viellja ain mojohalai, muhto go oinnii áhči ámadaju, de gal njálbmečiegat njulge.

Áhčis ledje ruvssodan muođut.

– Lehpet go áibbas jallat? Oalát hoavrráskan?! Logi spábbačiekčanšilju stuoro crossabána? Mii boahtá japmat birra jándora, birra jagi? Masa vel ferte dahkkot luodda? Ja bisánansadji? Ja stuora čuovggat … ja el-fápmolinjját?

– Na … várra.

– Na gosa don leat jurddašan iežat bohccuiguin dáid goavvi jagiid, dál go dálveorohagat leat soaittáhaga duohken? Jáhkát go ahte boazu manná goassege lahka ge dien rusttega? Crossabána?! Gos olmmoš jorrá dego gárren čurot?

Áhčči čorbmadii beavdái, nu ahte čáhceláse gopmánii ja golggihii Čorre čielggi mielde láhttái. Čorre suorganii ja ruohtastii eret seammás go telefovdna, mii aiddo lei hárbmadan eatni, vuot rigeregođii dego livččii hárdime. Buohkat dovde gamus ahte beavdde birra lei duldeme.

– Eai bat min bohccot sáhte leat eará sajis? Eai dat goit láve goassege diekko, earágo jur dán jagi …

Viellja humai vuollegaččat. Geahččalii čilget ja jaskkodahttit dili, muhto áhčči ii šat gullan geange.

– Iežamet čivggat, liikká jallat go dáččat! Áhčči lei duođas moaráskan.

– Buot dat ferte čilget. Dego smávvá mánáide. It go ipmir ahte die leat min deháleamos liige eatnamat? Dat mat min gádjot jus dákkár dálvvit joatkašuvvet. Jus dálveguohtuneana šaddá jieŋa vuollái. L–á–s–s–a–š–u–v–v–o!

Áhčči humai njozet, ja deattuhii sániid dego livččii miellaváillagii hupmame.

– Ii son goit …

Eadni vikkai bissehit bajándálkki, muhto ovdalgo háhppehii maidege eará dadjat, de lei viellja bálkestan gáffala dállerkii, njuiken eret stuolus ja jávkkehan uksaráigge olggos.

Olggobealde gullui crossa jamiheame, ja oabbá viehkalii maŋŋái.

– Gosa ban dál leat?

– Eret dáppe.

– Vuordde, mun vuolggán mielde.

Oabbá njuikii maŋábeallai, ja viellja čavgii vuovddi čađa gávpoga guvlui.

7

– Vuolgu.

Oabbá rohttestalai vielja jáhkkasoaji. Go mohtorjurra bisánii, jaskkodii buot, ja seavdnjadas mii fáhkka lei njáhkalan šaddagođii soaiggusin. Viellja lei vuodján ođđa crossabánii, mii ii lean heađisge gárvvis. Dáppe ledje boltunmašiinnat ja juvlagoivvonat. Birra lei dušše sáttoguhppán, gos viellja lei vuojašan suokkisin dasságo bensiidna nogai.

Oabbá čuokkui vuot telefovnna. Vikkai oažžut dan ala, muhto báhtter lei áibbas jámas.

– Geahččal váldit eret ja ligget dan veahá čorpmas.

– Mun lean juo geahččalan ja das ii leat ávki!

Oabbá beaškalii telefovnna gitta.

– Die oainnat go it sáhte luoikat dan gavrri divrras láddára…!

Viellja ii vástidan. Son ii diehtán man gallii lei dáguhan ahte oabbá, nu movt buohkat earát, ferte ieš háhkat ja bearráigeahččat diŋggaidis, muhto seammás diđii maid ahte son roahkka livččii sáhttán luoikalit láddára. Movt dál de ain leaš, de ii lean dál ávki diggogoahtit dainna áššiin. Dál ledje deháleappot áššit maid fertiiga čoavdit.

– Na movt moai crossain?

Vieljas ledje iežas heađit. Ii mange dihte háliidan iežas ođđa sihkkela guođđit deike, gosa lobi haga leigga suhtuid siste bijadan.

– Gal áhčči goit ipmirda jus moai čábbát čilgejetne. Son goit viežžá dan …

Oabbá vikkai humahit vieljas, guođđit sihkkela ihttážii. Sus ii lean miella dáppe ájahallat, muhto ipmirdii jođánit ahte viellja ii boađe guođđit ođđa crossa, vaikko mii livčče.

– Dolle nuppe beallái, moai láidejetne.

Viellja duvdilii oappá nuppe beallái vuojána. Crossa, mii eske lei buot beakkán heastafámuiguin girddáhallan, lei dál lossat ja jámas.

*

Birra ledje ávdin rogganmašiinnat ja guorbmebiillat, mat ledje dego stuora suoivvanasat seavdnjadasas. Ruoktot lei mealgat. Erenoamážit go galggai hoigat jápma crossa. Luoddaráigge, viellja rehkenasttii, gal livččii soames gáhttačuovga čuvgen mátkki, muhto lei beare guhkki.

– Ádjánetne unnimusat diimmu. Moai njulgejetne vuovddi čađa ja manne bálggesráigge.

Oabbá ii riekta liikon evttohussii, muhto danne go ieža leigga dagahan iežaska dán bártái, de lei buoremus jeagadit jođáneamos ja álkimus čovdosa. Huksenbáiki lei válljejuvvon olggobeallai márkana danne go huksenhearrát háliidedje ávkkástallat ávdin vuovddi, dan sadjái go gaikut viesuid čoahkkebáikkis. Dasa lassin ii heiven crossa riedja olbmuid sisa, sin muosehuhttit. Dáppe gos ii orron garjáge, bállii seavdnjadas hui ráfis leabbanit juohke bovdnagaskii, muhto viellja lei dán geaidnoráigge vuodján nu máŋgii ahte diđii sula geainnu, vaikko vel ii oaidnán ge bálgá.

Go dán vuovddáža čađa beasašeimme, de gal jalggodivččii bálggis gitta dievážiid rádjai mat gorgŋejit viesuid lusa.

Son vilppastii maŋos, dárkkistit ahte gávpot bázii davábeallai ja ieža leigga jođus lulás. Seammás humahii oappás, amas jurddašit seavdnjadasa birra ja baldit iežas dárbbatmeahttumit.

– Leat go gullan ahte dien ođđa gávpeguovddážis maid márkanii leat hukseme, doppe galgá rahppot McDonalds, ja vel kino. Ja geallárii soaitá rahppot vel bowlinga …

Seavdnjadas lei measta vajálduvvan, ja crossasihkkel ii orron šat nu lossat.

– Goas son dat gárvána?

Oabbá lei sáhkkii danne go viellja lei juo lohpidan sutnje lonistit kinotuvrra ja hamburgera McDonaldsis, dan sivas go lei suhtuid siste dagahan sudno dán bártái. Oabbá lei eambbo go duđavaš dainna, ja hoigagođii sihkkela measta beare jođánit. Juvla roahkkasii stuora bovdnaroggái ja bissehii njuovžilis mátkki.

– Gavri dette! Gaikket maŋos!

Viellja hohpohallagođii. Lei meastá oalát sevnnjodan, ja vuovddis lei váttis oaidnit gokko gánnáha vázzit. Ii songe háliidan bearehaga ájáhallat. Rogganmašiinnat bás ládje ain oidnojedje buggáme maŋábealde, rogganbáikkis, muhto ovddabealde ii lean go čáhppes vuovdi. Oabbá guvnnjádii ovdajuvlla gaikugoahtit, muhto stirddui nu movt dohppii juvlii.

– IIIIIIEEEAAAAH!!

*

Juoga huikkádii dakkár fasttes jienain, mii manai dávttiid čađa.

Mii …? Rieban? Jápmaheađis?

Oabbá geahčestii villjii, gii čuoččui áibbas jaskadit ja gaifái seavdnjadassii. Eaba goabbáge jietnadan maidege. Dál ii lean áigi čohkkedit digaštallat.

– Doama!, čergii viellja ja ravggahalai sihkkela.

– Dát lea roahkkasan murrii, boađe ieš! Čergii oabbá ruovttoluotta.

Viellja lávkii, muhto oktan su lávkkiiguin gullui dobbelaččas skoabiheame miestagiid siste. Nubbi lávki, ja dobbelaččas fas skoabihii.

– Rágát, vai ballá eret, evttohii jierásmuvvan oabbá, gii lei nohkka oaidnán movt nealgegeatkkit, guovžžat ja vel gumppet ge gaikkodedje rávis bohccuid dego báberseahkaid. Viellja ramšadii, čergii ja viehkalii moadde lávkki jiena guvlui. Dasttán lihkkasii juoga. Jávkkihii girdi leavttuin miestagis lagamus geađggi duohkai. Viellja viehkalii ruovttoluotta, ja seammás livkkihii juoga geađggi duohken lagamus muora duohkai.

– IIIIEEEEEAAAAH!

Jietna ceagganahttii guolggaid niskkis, ja viellja stirddui. Ii duostan šat lihkkasit. Oabbá lei ain sihkkela doallame, ja gahčahii dan eatnamii go viehkalii vielja lusa.

– IEEEAAA!

Juoga fas biškkádii ja girdilii muora duohken lagamus geađggi duohkai. Eske lei olgeš bealde, dál gullui gurutgieđa bealde, ja lihkastat oidnostii čalbmegeahčái.

– Jus die leaš makkárge meahciealli, de dat ii bala munnos, savkalii viellja.

Oabbá mieđihii.

Dás ii leat go báhtarit.

Sihkkel oaččui beare báhcit, dat lei dál áibbas čielga ášši.

– Moai viehkaletne ruovttoluotta crossbánii. Áhčči soaitá vuolgán munno ohcat …

Oabbá nivkkuhii, ja njieládii. Crossabána lei olu lagabus go ruoktu, ja jus viegaiga nu olu go nagodeigga, de diđii ahte eai lean beare gallis geat sudno jokse.

– Okta … guokte … golbma!

Oabbá measta snuvttii go galggai viehkalit, muhto háhppehii čuovvolit vielja. Sudnos lei leahttu, muhto dat mii sudno ovddabealde lihkkasii, lei jođáneabbo go goabbáge sudnos. Muora duohken gosa eske lei čiehkádan, lei oalle mealgat lagamus miestagii, geađgái dahje eará čiehkádanbáikái. Das lei leaktu, muhto gaska lei nu guhkki ahte oappášguovttos vieljain háhppeheigga oainnestit veahá. Lei unna diŋggaš, guovtti juolggi alde. Das lei jietna mii basttii dávttiide ja leaktu mii guođildii biekka. Vieljašguovttos oappáin dolliiga giehtalaga. Čalbmeravkalanbotta leigga goappešagat bisánan balus ja háhppehan jurdilit dan seamma:

Ii dás leat eará go beassat báhtui, dasttán!

Soai čárviiga čavga giehtalaga, ja viehkaleigga. Viegaiga nu jođánit go juolggit gudde, muhto mađi jođáneappot viegaiga, dađi eambbo huikkas šattai. Huikkas jođii birra sudno, geađggis murrii, muoras bovdnii, bovnnas nuppi bovdnii. Ii eambbo livkkihan ovtta čiehkádanbáikkis nubbái. Jođii girdi leavttuin, ja vuostebeaivái. Lei birasteame sudno. Vaikko lei guhkkin eret, de lei juo oktii háhppehan birra. Dál lei lagabus. Fas sudno maŋábealde. Lei nuppes jođus birra. Fargga livkkihii das, njuolga ovddabealde. Lei oba lahka, ja jietna lei nu garas ahte viellja čárvii čalmmiid ja fertii dollet beljiid ovdii.

Mii hearráid …?

Oabbá, gii lei jur maŋábealde, huikkádii go oinnii dan mii vielja ovddabealde oidnostii. Son dohppii vielja reddjui, ja gaikkehii su ruovttoluotta.

– Maid?

Oabbá ii astan, iige háliidan álgit čilget maid son lei oaidnán. Dušše čergii villjii čohkkedit. Son lei šieđđaluvvan ja ballán.

– Diet buohcci olmmoš … dán birra han son humai. Neavrri mánná … golmma geardde birra!

– Maid? Manne daid álggát dál muitalit? Viehkaletne eret dás! Čearggui viellja.

– Hššš! Diet áddjá lei áibbas sihkkarit oaidnán dan seamma go moai, muhto son dajai juoidá eará. Humai Áhččemiinna birra. Golmma geardde birra … Amen, áhččemin … son oaivvildii juoidá, muhto maid?

Oabbá vuohon dohppii vielja reddjui, muhto dán háve ii lean leaikkas.

– Ale luoitte birra, golmma geardde! Dan son dajai.

Viellja njuikii čuoččat ja gaikkehii oappá mielde.

– Ean astta dás dádjut, boađe!

Dasttán go viellja njuikii bajás, lihkadišgođii fas jietna, mii dál gullui oba lahka. Orui gullome juohke sajis. Lihkadii girdi jođánit, seammás go huikkii. Fargga lei ollen birra sudno goalmmát geardde.

– Bisán! Čurvii oabbá, gii lei báhcán, go viellja viehkalii.

– Moai fertejetne lohkat áhččemiinna …

Oabbá ii lean áibbas sihkar maid dagai, muhto diđii ahte dát ii lean leaika, ja ahte dájáskan almmái suhkosiid luhtte lei hupman duođaid. Viellja lei nu balddáskan ahte ii dárránan šat bisánit. Son viegai rogganbáikki guvlui nu jođánit go nagodii, ja seamma leavttus girddii jietna bálddas. Vuostebeaivái, fargga joksame.

– Áhččemin, don guhte leat almmis, basuhuvvos du …

Oabbá doamáhalai. Áhččemiinna gal máhtii, muhto dán dilis lei váttis jurddašit njuolga. Viellja viegai nu jođánit ahte snuvtegođii. Gahčai. Njuikii bajás ja huikkádii oappá boahtit DAKKAVIĐE!

– … atte midjiide min suttuid ándagassii, nu movt mii maid ándagassii addit …

Oabbá ii háhppehan guhkkelii lohkat ovdalgo oinnii unna šovkes, álás mánáža jávkkeheame rogganmašiinna duohkai, njuolga vielja ovddabealde. Dat lei ollašuhttán goalmmát gierddu vuostebeaivái, ja dat lei maŋemus maid goabbáge sudnos oinnii ovdalgo buot čáhpodii.

8

Diibmu seainnis coahkehii čieža. Áhči guovttos etniin leigga ija gohcán, ja mánáguovttos eaba lean dihtton eaba ge gullon ievttá bajándálkki rájes.

– Mun ferten fas mannat ohcat.

Áhčči lei stađuheapme. Olles eahkeda son lei riŋgedan buot mánáguoktá olbmáide ja oahppásiidda ja ija lei vázzán vuovddis ja čurvon.

“Hei, dá lea Sánne, you know what to do …”

Áhčči deaddelii eret telefovnna, ja vaikko doalai Lemme jápma telefovnna gieđas, de goitge geahččalii riŋget dasa maid.

“Lemme dá, riŋges maŋŋel.”

*

Leaba go ain suhtadeame?

Eadni ribahii čirrot.

Naba jus juoga lea dáhpáhuvvan?

Ballu lei borragoahtán searaid, ja jierisvuohta unohasttii.

– Lei go jur dárbbašlaš nie fasttit dadjat sutnje? Iihan son leat go mánná. Gal son goit ipmirda jus suinna dábálaččat hupmá, ja čilge … ja dál soaitá …

Eatni sihkastii gatnjaliid, ja áhči váibmu vuojui. Son čohkkedii, deaddelii gardnjiliid čippiid vuostá ja dollii oaivvi gieđaid gaskii. Čorre njágai siivvut báldii ja lihkahalai áhči gieđa njunnegežiin.

– Ándagassii guoibmi … dieđusge ii leat du sivva.

Eadni guggii ja dollii áhči oaivvi ratti vuostá.

Áhčči njulgii čielggi.

– Mun vuolggán crossabánii, ammal dál leat doppe olbmot.

Son deaddelii gahpira oaivái ja jávkkehii olggos. Čorre maŋis.

*

Hárjeheaddji lei juste ollen huksenbáikái gos fargga galggai leat spildar ođđa crossabána. Son lei duđavaš, ja buori movttas.

Mii gal šaddat bivnnuheamos crossasearvi olles riikkas. Hah! Ii dákkár stuora bána leat vaikko gosa beare cegget!

Son oinnii dasttán ahte soames lei vuojašan dáppe, ja árvidii maid sullii gii dat lei, gii lei nu áŋgir ja dasa lassin orui dáppe lahkosis.

Nie dat šaddet ge buoremussan. Albma beroštumiin.

Son mojohalai ieš alddiinis ja gaifái dan čáppa báikái maid ledje gávdnan ođđa bánii.

*

– Leat go oaidnán Lemme ja Sánne?

Hárjeheaddji beanta suorganii go olmmoš lei fáhkka das bálddas.

Gii bat dál die leage … lean oaidnán su ovdal …

Ovdalgo áhčči lei ollen biilla rájes su lusa, de lei hárjeheaddji dovddiidan su.

Juho Joansu!

– In leat. Lehpet go čiehkádallame? Hehe…

Áhčči ii lean leaikkastallan mielas, ja čergii oktii vel.

– Leat go oaidnán sudno?

Hárjeheaddji, gii dieđusge ii dovdan duođalašvuođa dilis, healkkehii. Muhto go háhppehii jurdilit ja oinnii albmá heađi, de šluvgilii oaivvi.

– In leat, muhto dás vuhtto soames vuojašan. Jurdilin ieš ahte ammal Lemme lea leamaš …

Áhčči geahččagođii luottaid mat manne ruossut rássut sáttogubáid ja jalggaid badjel. Ledje varas luottat.

– Muhto eaba leat oidnon?

– Mun lean jur easka boahtán, ja dás gal eaba leat.

Áhčči guorragođii.

– Guora ravdda, ja geahča oainnát go gokko leaba boahtán ja mannan dán helveha boltosis!

Hárjeheaddji álggii gierddahuvvat, muhto doalahalai go oinnii váhnenolbmo duođalaš balu ja vázzilii maŋŋái. Soai vácciiga maŋŋálagaid ja dárkkisteigga duppaliid juohke luotta mii sáhtášii sáttobáikkis spiehkastan eret.

– Helveha dušši ájanasat. Joavdelasvuođat!

Áhčči vuot humeštii.

– Dán neavrri joavdelasvuođa ja jallasvuođa dihte …

Son dovddai movt ballu ja moraš cikcii čoddaga nu ahte illá šat nagodii vuoigŋat.

– Dat lea din sivva!, čearggui son.

– Mii?

– Go joavdelasaide oalgguhehpet min mánáid ja bostibehtet min vuostálagaid!

Hárjeheaddji lei ožžon nohkka. Son ii ipmirdan mas lei sáhka, muhto dál son ii šat gierdan ahte amas olmmoš suinna čearggui ja láhttii.

– Maid helvehiid don humat?

– Na dán beargalaga ráhkkanusa!

Áhčči gáskkii bániid. Cuoiggui billistuvvon eatnamii ja fáippui juohke guvlui, gos mašiinnat ledje njeaidán muoraid ja bolton eatnamiid.

– Dán neavrri rokki mainna lehpet bilisteame min birgejumi! Ja vel jearakeahttá! Lobihemiid!

Hárjeheaddji ii ipmirdan maidege.

– Crossabána go? Maid billistan? Ii dás goit leat mihkkege. Áibbas ávdin soahkevuovdi, mii ii adno masage!

Áhčči čolgadii eatnamii ja šluvggii oaivvi vašiin.

– Ii dinguin leat ávki hupmat. Bieggaoaivvit. Ipmir maidege! Ehpet ge beroš mastege!

– Beroš MAS? Mii leat ožžon suohkanis buot lobiid, iige dás LEAT mihkkege ovdalaččas. Lagamus viesut leat kilomehteriid duohken … Dát báiki ii adno masa ge. Dasa lassin orrut mii máilmmi ávdineamos báikkis, jus rehkenastá njealjádasmehteriid juohke olbmo nammii. Dieđusge mii oažžut, ja berret maid ávkkástallat dán ávdin meahci, mii muđui ii anit masage! Ja mun gal in ipmir maid don biegut. Du iežat čivggat han besset dáppe hárjehallat. Suohtastallat!

*

Áhčis ledje čáhpodeame čalmmit.

– Mii ávkkiid dain suohttasiin, jus mis ii leat šat birgejupmi. Go ruđat nohket oastit dieid crossaid ja suohttasiid. Go mis ii leat šat mihkkege! Ipmirdat go? Ii mihkkege!

Hárjeheaddji lei maid eddon.

– Ii mihkkege? Dis han lea buot maid dárbbašehpet! Olles meahcci han lea din. Mii earát eat oaččo lahkonit ge! Ja dasa lassin oažžubehtet vel stádas ruđaid, oastit buot maid dárbbašehpet. Ođđaseamos sihkkeliid, skohteriid, stuora biillaid. Ja barttat juohke sajis!

– Gal mun du árvidin. It ipmir it bahtaráiggi ge! Jáhkat go ahte mun oasttán skohteriid ja sihkkeliid suohttasa dihte? IN! Jáhkát go ahte oasttán stuora biilla čájehallan dihte? IN! Mun dárbbašan ođđa skohtera ja sihkkela danne go vánddardan miilaviissaid eret sivilisašuvnnas, báikkiin gos dávjá ii oba leat telefonoktavuohta ge. Ođđa skohter lea sihkkarvuohta! Ja mun DÁRBBAŠAN stuora biilla danne go mun ferten geasehallat sihke bohccuid, skohteriid ja sihkkeliid.

– Na manne bat don it sáhte vázzit, dahje čuoigat bohccuid maŋis, nu movt albma sápmelaččat dahke dolin …?

– Jáhkát go dán áigásaš bohccuid vuordit olbmo lahkosii ge? Dat lea veadjemeahttun … ja manne galgat mii … de galggašit don ge vuovdit buot ja fárret darfegoahtái!

Áhčči lei measta duldeme. Dien digaštallama son ii oba gillen ge joatkit.

Gierdá guoros oivviid deavdit. Dasa dárbbašuvvo áigi, ja dat ii gávdno dál.

– Diekkár dásis in oba gillege joatkit dán digaštallama, harai son hárjeheaddjái ja vázzái biilii.

Hárjeheaddji fáippui suorpmain maŋŋái.

Helveha doahpalas sápmelaččat. Eai goassege duđavaččat!

*

Áhčči lávkkui guhkes lávkkiiguin biilla guvlui, go fáhkka bisánii. Luottat manne vuovddi guvlui. Son doapmalii. Viegai dasságo gávnnai sihkkela bovdnarokkis, roahkkasan skieranii.

Máret Ánne Sara (1983, Hammerfest, Norway) is a Sami artist and author. Her art focuses on Sami identity and livelihood. She has been greatly influenced by reindeer herding, which is a key component to Sami culture. Her work has been exhibited around the world, including at the Sami Pavillion during the 59th International Art Exhibition of the 2022 Venice Biennial and the 2022 Arctic/Amazon show at the Toronto Power Plant gallery. She has published two novels. Ilmmiid gaskkas / In Between Worlds, excerpted here, was nominated for the 2014 Nordic Council Children and Young People’s Literature Prize.

Trafika Europe